Kaupunginvaltuusto, kokous 20.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 318 Tampereen kaupungin Hyvinvointikertomus 2013-2016

TRE:6431/00.01.03/2017

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Kunnassa laaja kertomus valmistellaan terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti kerran valtuustokaudessa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain osana toiminnan ja talouden raportointia.

Ensimmäinen Tampereen kaupungin hyvinvointikertomus laadittiin vuosien 2012–2013 aikana, ja se toimi muun muassa tausta-aineistona vuoden 2013 alussa toimikautensa aloittaneen kaupunginvaltuuston strategiatyölle.
Nyt käsiteltävä Hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokaudesta 2013–2016, ja sen on tarkoitus toimia käynnissä olevan valtuustokauden talous- ja strategiatyön sekä erillisten suunnitelmien ja ohjelmien tausta-aineistona kuvaamalla väestön hyvinvoinnin tilaa.

Tampereen kaupungin Hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit noudattavat pääsääntöisesti valtakunnallisia ja Pirkanmaan alueellisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Suurin osa indikaattoreiden tiedoista on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Sotkanetistä sekä Tilastokeskuksen tietokannoista, mutta osa tiedoista saadaan kaupungin omasta tietotuotannosta.

Hyvinvointikertomuksessa asukkaiden hyvinvointia kuvataan seitsemän hyvinvoinnin osa-alueen sisällä:
Yhdenvertaisuus, identiteetti ja elämäntapa
Elämänlaatu, esteettömyys ja osallisuus
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
Ympäristö
Ravitsemus
Kulttuuri ja sivistys
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus.

Tamperelaisten hyvinvoinnin parantamisessa on onnistuttu monelta osin. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrän kasvu on pystytty pysäyttämään, asunnottomien määrä on vähentynyt, ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona ovat parantuneet ja työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on hieman vähentynyt. Työpaikkoja, väestöä ja muuttoliikettä koskevien tilastotietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Tampere on edelleen vetovoimainen kaupunki suurten kaupunkien joukossa.

Uusia asiakaslähtöisiä palvelujen kehittämisen malleja on otettu käyttöön mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja -ryhmien avulla. Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään ruokailun kehittämiseksi yhteistyötä lasten, nuorten ja ateriapalveluiden kanssa. Kaupunkiympäristöön liittyvät viherpalvelut ovat monipuolistuneet ja vastanneet kaupunkilaisten kysyntään. Tampereella varmistetaan jokaisen koululaisen pääsy museoon, teatteriin, konserttiin, sirkukseen, elokuviin ja tanssiesitykseen sekä tuetaan kotoutumista kulttuurin keinoin. Kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa ja 2/3 päiväkodeista vastaavassa Ilo Kasvaa Liikkuen -ohjelmassa. Monialaisen matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelupisteen avulla edistetään 16–29-vuotiaiden nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään ja vahvistataan arjen hallinnan taitoja. Ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palveluissa laatusuositusten tavoitteet täyttyvät monilta osin. Maksutonta liikuntaneuvontaa saaneiden tamperelaisten määrä on kasvussa.

Vaikka työttömyyden kasvu on hiljalleen taittumassa, on se silti edelleen hyvin korkealla tasolla. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huonommat, kuin lukion oppilaiden. Köyhyydestä on tulossa ylisukupolvinen ilmiö, joka vaikuttaa palvelujen tarpeeseen. Päihteiden käytön sekä elintapasairauksien ehkäisy vaativat edelleen huomiota. Lisäksi sote- ja maakuntauudistus vaatii uusien yhteistyömallien käyttöönottoa, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä voidaan jatkaa.

Hyvinvointikertomuksessa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat laajan asiantuntijaryhmän laatimia. Kaikki toimenpide-ehdotukset ovat käytettävissä kaupungin johtamisjärjestelmän mukaisia suunnitelmia ja strategioita laadittaessa. Hyvinvointityöryhmä valitsi jokaisesta osa-alueesta kaksi mielestään tärkeintä toimenpide-ehdotusta suunnitelmaksi, jota tarvittaessa päivitetään ajantasoiseksi vuosittain. Toimenpide-ehdotusten mukaisten tavoitteiden toteutumista seurataan osana vuosittaista Hyvinvointikertomuksen seurantaa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Tampereen kaupungin Hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2016 hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Taru Kuosmaselle ja suunnittelupäällikkö Mika Vuorelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

 

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, puh. 040 806 3132, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Tampereen kaupungin Hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2016 hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Reija Linnamaa, Mika Vuori, Taru Kuosmanen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat