Kaupunginvaltuusto, kokous 20.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 321 Asemakaava nro 8521, Lappi, Lapinniemi, Rauhaniemi, Rauhaniementie 20-28 ja 31

TRE:7759/10.02.01/2013

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.12.2014 päivätyn ja 31.10.2016 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 8521. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa:

http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8521

Diaarinumero: TRE 7759/10.02.01/2013

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,1 ha.Se sijaitsee noin 2 km koilliseen kaupungin ydinkeskustasta. Alue rajautuu luoteessa Koukkuniemen vanhainkodin alueeseen ja kaakossa Lapin puistoon, jonka takana sijaitsee Lapin pientaloalueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Käpylä). Näsijärven rannalla suunnittelualueelta noin 200 metriä pohjoiseen sijaitsevat Rauhaniemen yleinen sauna ja uimarannat, sekä hieman etäämpänä idässä Rauhaniemen venesatama. Kaupin ulkoilumaastot alkavat suunnittelualueen länsilaidalta.

Alueen nykyinen rakennuskanta koostuu viidestä vuosina 1975 - 1976 valmistuneesta asuinkerrostalosta, jotka sijoittuvat Rauhaniementien ja Lapin pientaloalueen välisen jyrkästi pohjoiseen laskevan rinteen ala-osaan. Kerrostalojen 3-4 ylintä kerrosta ulottuu rinteen ylimmän kohdan yläpuolelle, ja yhdessä Lapin puiston puuston kanssa ne muodostavat kaupunkirakenteen rajaa osoittavan ja lähimpien asuinrakennusten pihatilaa rajaavan kokonaisuuden. 

Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 518 sijaitsevien asuinkerrostalojen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla sekä Rauhaniementien liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden muutokset

Kaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan muutokselle on tehnyt Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö ja maanomistajana Tampereen kaupunki. 

Lapin asukasyhdistykselle järjestettiin 12.5.2014 informaatiotilaisuus, jossa esiteltiin alustavaa viitesuunnitelmaluonnosta ja kerrottiin osallisille kaavasuunnittelun tavoitteista ja kaavaprosessin etenemisestä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on tullut julkisesti nähtäville 19.6.2014.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana 19.6.- 7.8.2014. jätettiin viisi viranomaislausuntoa/kommenttia ja viisi osallisten laatimaa mielipidettä.

Pirkanmaan maakuntamuseo piti hanketta lähtökohtaisesti mahdollisena, mutta kaipasi tarkastelua uudisarakennusten vaikutuksista viereisiin arvoalueisiin. Teknisten verkkojen haltijat antoivat näkemyksiä kaavan vaikutuksista teknisten verkkojen suunnitteluun. Asukasmielipiteissä nousi esiin huoli uusien rakennusten vaikutuksista näkymiin Lapin asuinalueelta ja rakennusoikeuden nostaminen reilusti nykyisestä. Lisäksi kaivattiin Käpylän suojelukaavan käynnistämistä ja koko Koukkuniemen alueen suunnittelemista kokonaisuutena.

Asukasyhdistyksen informaatiotilaisuudessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saadun palautteen perusteella viitesuunnitelmaan tehtiin useita muutoksia, joista keskeisimpiä olivat rakennusten ylimpien kerrosten ja vesikaton muotoilu (pohjoiseen nouseva kattolinja) sekä parvekkeiden suuntaaminen siten, etteivät ne avaudu Teljontien pohjoispuolisten asuntopihojen suuntaan.

Luonnosvaiheen kaava-asiakirjoja käsiteltiin suunnittelua ohjaavan työryhmän kokouksissa syys-marraskuussa 2014. Suunnitteluaineisto täydennettiin edelleen varsinaiseksi kaavaluonnokseksi työneuvotteluissa saatujen ohjeiden ja kommenttien perusteella.

Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 11.12.2014 - 22.1.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Lisäksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus 15.12.2014.

Kaavaluonnoksesta jätettiin kahdeksan viranomaislausuntoa/kommenttia sekä kahdeksan osallisten laatimaa kirjallista mielipidettä.

Pirkanmaan Maakuntamuseon lausunnossa todettiin, ettei hankkeen vaikutus Lapin kaupunginosan tai Koukkuniemen alueen kulttuuriarvoille ole niin suuri, ettei hanke olisi mahdollinen. Kyseisten alueiden arvot tulee kuitenkin tuoda esiin kaavaselostuksessa. Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES:in lausunnossa todettiin, että ennen uudisrakentamisen kaavoittamista nykyistä rakennuskantaa lähemmäksi voimalaitosta tulee varmistua, että voimalaitoksen muodostamiin riskeihin on käytännössä mahdollista varautua. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu puolestaan lausui, että voimalaitoksen aiheuttaman riskin vuoksi eteläisintä rakennusta ei tulisi rakentaa – päätös, jota tukisi myös alueen etelälaidassa sijaitsevan, avainbiotoopiksi todetun kallioalueen säilyttämisen mahdollistamisen tarve. Lisäksi todettiin mm. hulevesisuunnittelun tarve alueella. ELY-keskus totesi lausunnossaan, että kohteessa olisi tutkittava myös maltillisemman rakentamiskorkeuden mahdollisuutta ja turvattava syntyvän kerrostalo- ja nykyisen pientaloalueen välisen metsikön säilyminen sekä jalankulkuyhteyksien jatkuvuus.

Osallisten jättämissä mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. uudisrakennusten kerroslukuun, määrään ja sijoitteluun, rakennustöiden vaikutuksiin kallioperälle, pysäköintimahdollisuuksien riittävyyteen sekä alueen liikenneturvallisuuteen liittyviin asioihin. Lisäksi mainittiin alueella käynnissä olevat muut suunnitelmat, etenkin Koukkuniemen alueen suunnittelu sekä tarve alueen suunnitteluun laajempana kokonaisuutena.

Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta suunnitelmiin tehtiin useita muutoksia ja täydennyksiä, joista merkittävimpänä rakennusten määrän supistaminen seitsemästä kuuteen. Lisäksi tehtiin useita muita muutoksia koskien mm. pysäköinnin järjestelyjä, voimalaitoksen onnettomuusvaaraan varautumista, sekä rakennusten kattojen muotoilua ja räystäskorkeuksia. Kaava-alueesta laadittiin myös erillinen hulevesisuunnitelma ja voimalaitokseen liittyvää riskienhallintaa koskeva selvitys. Molemmat ovat esillä kaavan oheismateriaalina, ja niissä esitetyt suositukset on huomioitu kaavaehdotuksessa hulevesien- ja riskienhallintaa koskevina kaavamääräyksinä.

Asemakaava

Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisten viiden kuusikerroksisen asuinkerrostalon korvaamisen kuudella uudella 8-9 -kerroksisella asuintalolla sekä kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen rakentamisen korttelin 517 LPA-tontille. Pysäköintiin varattu korttelialue laajenee itäänpäin noin 9 m. Kerrostalokortteli laajenee eteläänpäin, Lapin puiston alueelle, noin 4 m. Poistuva kortteli 519 on liitetty osaksi katualuetta, lisäksi Rauhaniementien katualueen rajausta on kaarteessa tarkennettu.

Kerrostalokorttelin käyttötarkoitus (AK-36) sallii myös liike- toimisto- työ- ja palvelutilojen rakentamisen. Niiden osuus sallitusta kerrosalasta saa olla 5%. Pysäköinti järjestetään kerrostalokorttelissa maanalaisessa pysäköintilaitoksessa. Sen lisäksi pysäköintipaikkoja voi osoittaa myös enintään 300 m päästä sijaitsevalta pysäköintialueelta.

Kerrostalokortteli on kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue, jonka rakentamista ohjataan asemakaavamääräysten lisäksi rakentamistapaohjeella.Korttelin pohjoisosaan on osoitettu alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnonarvoja vaarantavia toimenpiteitä (s-28). Rauhaniementien toteutusta yleisilmeeltään vehreäksi ohjataan kaavan istutettava puurivi -merkinnällä.

Korttelin 518 tontit 5-8 sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä SEVESO III -direktiivin mukaisesta laitoksesta ja niiden osalta on rakennusten suunnittelussa esitettävä menettely rakennusten ilmanvaihdon sulkemisesksi.

Asuinkorttelin kerrosala on 22 600 k-m2 ja korttelitehokkuus 1,89. Korttelin rakennusoikeus kasvaa 11 100 k-m2. LPA-korttelin kerrosala on 6 000 k-mja korttelitehokkuus 0,35. Korttelin rakennusoikeus kasvaa 5 900 k-m2.

Asemakaavan toteuttaminen

Tonttijako korttelin 518 osalta laaditaan sitovana ja asemakaavan yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lainvoiman.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus  nro 8521 (8.12.2014 päivätty ja 31.10.2016 tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja

esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.12.2014 päivätyn ja 31.10.2016  ja 30.6.2017 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 8521. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa:

http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8521

Diaarinumero: TRE 7759/10.02.01/2013

Kaava-alue sijaitsee Lapin kaupunginosassa, Rauhaniementien varrella, ja sen laajuus on 3.1 ha. Asemakaavalla mahdollistetaan korttelissa 518 sijaitsevien asuinkerrostalojen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla sekä Rauhaniementien liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden muutokset.

Rakentamisen tehokkuus kasvaa ja yleistä pysäköintiä Rauhaniemessa helpotetaan

Nykyinen tontti jaetaan kuudeksi asuinkerrostalotontiksi. Uudet rakennukset voivat olla korkeintaan 8–9 -kerroksisia ja niissä saa pienessä määrin olla myös tiloja toimistoja tai palveluita varten. Rakennusoikeus kasvaa nykyisestä noin kaksinkertaiseksi. Osa pysäköinnistä järjestetään rakennusten yhteydessä sijaitsevissa pysäköintilaitoksissa, osa erillisellä pysäköintialueella.

Pysäköintiä varten osoitettu tontti Kylpylänkujan ja Rauhaniementien kulmauksessa pysyy pääosin entisessä laajuudessaan, Kylpylänkujan puolelta tonttiin liitetään pieniä paloja. Tontti jaetaan kahteen osaan. Toinen pysäköintitonteista palvelee yleistä pysäköintiä ja toinen asuinrakennusten vaatimaa pysäköintiä, sille on myös mahdollista rakentaa kaksikerroksinen pysäköintilaitos.

Kaava-alue sijaitsee lähellä Kaupin ulkoilumaastoja ja liittyy arvokkaaseen ympäristöön. 

Suunnittelualue sijaitsee noin 2 km koilliseen ydinkeskustasta. Alue rajautuu luoteessa Koukkuniemen vanhainkodin alueeseen ja kaakossa Lapin puistoon. Puiston takana sijaitsee Lapin pientaloalue, joka on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelualueelta noin 200 metriä pohjoiseen sijaitsevat Rauhaniemen yleinen sauna ja uimarannat, sekä hieman etäämpänä idässä Rauhaniemen venesatama. Kaupin ulkoilumaastot alkavat suunnittelualueen länsilaidalta.

Alueen nykyinen rakennuskanta koostuu viidestä vuosina 1975 - 1976 valmistuneesta kerrostalosta, jotka sijoittuvat jyrkästi pohjoiseen laskevan rinteen alaosaan. Kerrostalot muodostavat yhdessä Lapin puiston puuston kanssa kaupunkirakenteen rajan joka osoittaa myös lähimpien Lapin asuinrakennusten pihatilaa

Rauhaniementie on alueen tärkein kokooja- ja joukkoliikennekatu sekä pyöräilyn ja jalankulun pääreitti. Alueen saavutettavuus on kaikilla liikennemuodoilla hyvä.

Suunnittelualueen ja Naistenlahden voimalaitoksen välinen etäisyys on lyhimmillään noin 200 metriä. Voimalaitoksen vuoksi suunnittelualue kuuluu nk. SEVESO- konsultaatiovyöhykkeeseen, jolla kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta.

Uutta asumista 11 000 k-m2

Kaava-alueen pinta-ala on noin 3 ha, josta asumiselle osoitettua aluetta noin 1,2 ha. Asumiselle osoitettua kerrosalaa kaavassa on 22 600 k-m2, josta uutta kerrosalaa on 11 100 k-m2. Viheralueita on 0,16 ha, jossa muutosta nykyiseen -0,04 ha. Liikennealueita on 1,6 ha , jossa pysäköinnille osoitettua rakentamista on 3500 k-m2.

Kaavaprosessin vaiheet

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö (TOAS) on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. BST-arkkitehdit Oy on laatinut kaavaan liittyvän havainnemateriaalin YIT Rakennus Oy:n ja TOAS:n toimeksiannosta. Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy.

Lapin asukasyhdistykselle järjestettiin 12.5.2014 informaatiotilaisuus, jossa esiteltiin alustavaa viitesuunnitelmaluonnosta ja kerrottiin osallisille kaavasuunnittelun tavoitteista ja kaavaprosessin etenemisestä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on tullut julkisesti nähtäville 19.6.2014. Sen nähtävilläoloaikana jätettiin viisi viranomaislausuntoa/kommenttia ja viisi osallisten laatimaa mielipidettä. Tiivistelmä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteessä.

Saadun palautteen perusteella viitesuunnitelmaan tehtiin useita muutoksia, joista keskeisimpiä olivat rakennusten ylimpien kerrosten ja vesikaton muotoilu (pohjoiseen nouseva kattolinja) sekä parvekkeiden suuntaaminen siten, etteivät ne avaudu Teljontien pohjoispuolisten asuntopihojen suuntaan.

Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 11.12.2014 - 22.1.2015 väliseksi ajaksi. Tuona aikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Lisäksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus 15.12.2014.

Kaavaluonnoksesta jätettiin kahdeksan viranomaislausuntoa/kommenttia sekä kahdeksan osallisten laatimaa kirjallista mielipidettä.

Pirkanmaan Maakuntamuseon lausunnossa todettiin, ettei hankkeen vaikutus Lapin kaupunginosan tai Koukkuniemen alueen kulttuuriarvoille ole niin suuri, ettei hanke olisi mahdollinen. Kyseisen alueiden arvot tulee kuitenkin tuoda esiin kaavaselostuksessa. Turvallisuus ja kemikaaliviraston (TUKES) lausunnossa todettiin, että ennen kuin kaavoitetaan uutta rakentamista lähelle voimalaitosta, on varmistuttava siitä, että voimalaitoksen muodostamiin riskeihin voidaan varautua. Kaupungin ympäristönsuojelun mukaan voimalaitoksen aiheuttaman riskin vuoksi ei eteläisintä rakennusta tulisi rakentaa. Tämä turvaisi myös alueen etelälaidalla sijaitsevan kallioalueen säilymisen. Lisäksi todettiin mm. hulevesisuunnittelun tarve alueella. ELY-keskus totesi lausunnossaan, että kohteessa olisi tutkittava myös maltillisemman rakentamiskorkeuden mahdollisuutta ja turvattava syntyvän kerrostalo- ja nykyisen pientaloalueen välisen metsikön säilyminen sekä jalankulkuyhteyksien jatkuvuus.

Osallisten jättämissä mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. uudisrakennusten kerroslukuun, määrään ja sijoitteluun, rakennustöiden vaikutuksiin kallioperälle, pysäköintimahdollisuuksien riittävyyteen sekä alueen liikenneturvallisuuteen liittyviin asioihin. Lisäksi mainittiin alueella käynnissä olevat muut suunnitelmat, etenkin Koukkuniemen alueen suunnittelu sekä tarve alueen suunnitteluun laajempana kokonaisuutena.

Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta suunnitelmiin tehtiin useita muutoksia ja täydennyksiä, joista merkittävimpänä rakennusten määrän supistaminen seitsemästä kuuteen. Lisäksi tehtiin useita muita muutoksia koskien mm. pysäköinnin järjestelyjä, voimalaitoksen onnettomuusvaaraan varautumista, sekä rakennusten kattojen muotoilua ja räystäskorkeuksia. Kaava-alueesta laadittiin myös erillinen hulevesisuunnitelma ja voimalaitokseen liittyvää riskienhallintaa koskeva selvitys. Molemmat ovat esillä kaavan oheismateriaalina, ja niissä esitetyt suositukset on huomioitu kaavaehdotuksessa hulevesien- ja riskienhallintaa koskevina kaavamääräyksinä.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 17.11. – 16.12.2016. Ehdotuksesta saatiin viisi muistutusta.

Muistutuksissa kritisoitiin asuinkorttelin tehokasta rakentamista. Viitekuvista välittyvää ratkaisua pidettiin liian muurimaisena. Muistutuksissa kritisoitiin pysäköintialueen laajentamista puiston puolelle ja oltiin huolissaan alueen kasvavasta liikenteestä.

Ehdotusvaiheessa saadun palautteen pohjalta korjattiin pysäköintikorttelin rajausta nykyisen kiinteistörajan mukaisesti, jolloin Kaupin kansanpuisto säilyy nykyisen laajuisena. Pysäköintikortteli jaettiin kahteen osaan: LPA-2 -korttelialue palvelee asuinkorttelien pysäköintiä ja LP-1 -korttelialue yleistä pysäköintiä. Tämä vastaa myös Rauhaniemen käyttäjien pysäköintitarpeeseen. Tehdyt muutokset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville.

Kaavatyön aikana tullut palaute on esitetty kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä. Lisäksi saatuun palautteeseen on laadittu kirjalliset vastineet, jotka on esitetty vastineraportissa.

Kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Viranomaismenettelyt 

Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

8.12.2014 päivätty ja 31.10.2016 sekä 30.6.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8521 hyväksytään muistutuksista huolimatta ja esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

8.12.2014 päivätty ja 31.10.2016 sekä 30.6.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8521 hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Olga Haapa-aho oli esteellinen (hallintolaki 28.1 §) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle ja johtaja Mikko Nurmiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Minna Minkkinen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

 

 

Päätösehdotus oli

8.12.2014 päivätty ja 31.10.2016 sekä 30.6.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8521 hyväksytään.

Päätös

Asia jäi pöydälle.

Kokouskäsittely

Ilkka Sasi ehdotti asian jättämistä pöydälle.

Ilpo Sirniö ja Lassi Kaleva kannattivat Sasin pöydällepanoehdotusta. Asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle.

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka, puh. 040 806 3935, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jäi pöydälle 23.10.2017.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

  • Aarne Raevaara jätti asiaan eriävän mielipiteensä. (Kuntalaki 106 §)

Kokouskäsittely

Kalle Kiili ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Aarne Raevaara kannatti Kiilin palautusehdotusta.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Kiilin palautusehdotus JAA, asian käsittelyn jatkaminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Kiilin palautusehdotus hylättiin äänin 2-62 tyhjää 2.

Tiedoksi

Pirkanmaan Ely-keskus, TOAS, muistuttajat, kuulutus, Terhi Peltonen, Tarja Jalo

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
 
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannus-aatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat